E260 - Etikkahappo

Toiminnot: Säilöntäaine

Etikkahappo eli etaanihappo on karboksyylihappo, jossa on yksi karboksyyliryhmä. Se on kirkasta, pistävän hajuista, syövyttävää veteen sekoittuvaa nestettä. Etikkahapon rakennekaava on CH3COOH ja kemiallinen kaava C2H4O2. Etikkahappo on heikko monoproottinen happo, jonka happovakio on 1‚75 * 10-5 -pKa 4‚75-. Sen konjugaattiemäs on asetaatti-ioni -CH3COO−-. Kotitaloudessa käytettävä etikka on etikka­hapon laimea liuos.. Vedetöntä tai yli 80-massaprosenttista etikkahappoliuosta sanotaan jääetikaksi. Vedetön etikkahappo kiteytyy jo 16‚7 °C:ssa eli vain vähän alle huoneenlämpötilan. Etikkahapon moolimassa on 60‚1 g/mol, sulamispiste 16‚7 °C, kiehumispiste 118 °C, tiheys -20 °C:ssa- 1‚05 g/cm3 -vesi = 1‚0 g/cm3-, leimahduspiste 39 °C c.c., itsesyttymislämpötila 427 °C ja CAS-numero 64–19–7. Etikkahapon suoloja ja estereitä nimitetään asetaateiksi. Etikkahappo on tärkeimpiä kemianteollisuuden raaka-aineita. Sitä käytetään muun muassa elintarvikkeiden lisäaineena -E260-, monien lääkeaineiden -kuten aspiriinin-, hajuaineiden, painovärien, muovien, selluloosa-asetaatin, pehmitinaineiden ja asetaattikuitujen valmistukseen. Suomessa etikkahappoa käytetään muun muassa seuraavien kemikaalien valmistukseen: karboksimetyyliselluloosa -CMC-, peretikkahappo -C2H4O3- ja kloorietikkahappo -C2H3ClO2-. Etikkahappoa valmistetaan hapettamalla etanolia. Tämän reaktion saavat aikaan etikkahappobakteerit, ja sen reaktioyhtälö on CH3CH2OH + O2 → CH3COOH + H2O. Nykyisin etikkahappoa valmistetaan myös hiilivetyjä, esimerkiksi butaania hapettamalla, sekä kalsiumkarbidista. Puun kuivatislaustuote sisältää etikkahappoa noin 50 %. Etikkahappopitoisuutta mitataan asetometrillä. - Wikipedia